Pieni viaton muffinssi lasivitriinissä. Sen katse kohdistuu sinuun kuin kotia etsivän koirareppanan. Hiki nousee pintaan ja kuola herahtaa kielelle. Sormenpäitä syyhyttää, jalat kangistuvat. Pysähdyt, ja jatkat liikettä muutamaan otteeseen, liikut kuin robotti kahvilan vitriinin edessä. “Moi! Mitä sulle sais olla?”
Muuttuisiko maailmani muffinssista?
